Varisprojekti

Vesi- ja lokkilintujen yhtenä merkittävänä pesimäaikaisena uhkana on pidetty varista (Corvus corone cornix). Laji pesii uskomattoman runsaslukuisena myös ulkosaaristossa, jossa ei välttämättä ole edes puita pesimäpaikoiksi. Tällöin pesä rakennetaan maahan kivien koloon. Merenkurkun ulkosaaristossa pesä tai pesiä löytyy lähes jokaiselta saarelta ja luodolta ja niiden poikastuotto on keskimäärin 2-3 poikasta/pesä. Suurempiakin poikueita on löytynyt, mutta myös outoihin pesintöjen epäonnistumisiin on törmätty. Variskanta tuntuu siis kasvavan melko voimakkaasti, mikä näkyy myös Valassaarten pesimälinnustokartoitusten tuloksissa. Ulkosaariston variksia kohtaavat kuitenkin hieman erilaiset uhat, kuin mantereella pesivillä lajitovereillaan. Pieneltä luodolta ensilennoilleen lähtevät poikaset eivät ymmärrä, että ne eivät voi laskeutua veteen riskiläparven sekaan, koska niiden höyhenpeite on huomattavan erilainen. Pienen ehkä parin metrin matkan ne voivat uida, mutta kun voimat ehtyvät, eikä lintu jaksa pitää päätään vedenpinnan yläpuolella, se hukkuu nopeasti. Yleensä paikalle ei tahdo ehtiä ajoissa, vaikka kuinka kiirehtisi. Toinen uhkatekijä nuorella variksella on lokit. Harmaalokin nokkaisu suoraan taivaan sinestä, tipauttaa variksenpojan maahan tai veteen kuin kiven. Selviytyminen siitä on kuin tuurin kauppaa. Mutta kasvaako ulkosaariston varisten pesimäkanta alueen omalla poikastuotolla, vai tapahtuuko vaihtuvuutta puolin ja toisin? Voiko ulkosaaristossa syntyneet varikset siis urbanisoitua kaupunkien asukkaiksi? Tätä olen pohtinut jo parin vuoden ajan ja lähdin sitä nyt käytännön kokeella selvittämään. On tiedossa, että ainakin nuoret varikset lähtevät varsin pian pesästä lähdettyään suurelle muuttomatkalle. Suuntana ollen pääsääntöisesti Pohjanmeren ja Itämeren rantavaltiot. Tästä omakohtaisena esimerkkinä mainittakoon kesällä 2008 Valassaarilla rengastamani variksen pesäpoikanen ammuttiin vain pari kuukautta myöhemmin Etelä-Norjassa. Muuttomatkalle lähdetään siis hyvinkin nopeasti, mutta onko suunta aina sama? Vaikka rengastustoimiston työmäärät kuuleman mukaan kasvavat valtavasti erilaisten luku- ja värirengasprojektien myötä kohtuuttomasti, niin heltyivät he kuitenkin myöntämään luvan myös tälle projektille lukurenkaiden käyttöön. Lukurengastuksessa on se rengastajan kannalta nurja puoli, että muoviset lukurenkaat eivät tule rengastustoimiston kautta ja niistä joutuu itse maksamaan. Tavalliset metallirenkaathan voi tilata suoraan rengastustoimistolta, ilman että niistä koituisi rengastajille kustannuksia. Tilasin siis näin alkajaisiksi Risto Juvasteelta 50 lukurengasta ja niitä tulikin lopulta 60, kun osa oli hieman erilaatuista muovia, joka kuulemma hajoaa herkemmin. Pakko jälkiviisaana uskoa, kun yksi niistä hajosi sitä asennettaessa. Uusi lukurengastusprojekti päästiin siis aloittamaan. Kesä 2010 oli omalta osaltani hektistä aikaa, eikä moneenkaan paikkaan tahtonut ehtiä. Varisten pesiä löytyi varsin paljon, mutta niihin, joissa oli vielä munat taikka vastakuoriutuneet poikaset, niin ei ehtinyt käydä ajoissa toista kertaa. Kaikkiaan kesän aikana havaitsin Merenkurkun ulkosaaristossa noin 100 asuttua reviiriä, mutta työn tuloksena vain 31 variksen poikasta sai tavallisen teräsrenkaan lisäksi toiseen jalkaansa muovisen lukurenkaan. Renkaita on siis vielä jäljellä ja niitä on aikomus tilata lisää, sillä tulevina kesinä on suunnitelmissa kiertää Merenkurkun ulkosaariston varisreviireitä laajemminkin. Tässä tarvitaan myös apua, sillä eri pesiltä lähteviä ja varoittelevia emoja pitäisi myös valokuvata lukurengashavaintojen toivossa. Kuka tahansa voi auttaa tässä projektissa myös tarkkailemalla variksia missä päin tahansa, sillä nämä lukurenkaalliset yksilöt voivat seikkailla missä tahansa.Tähän mennessä lukurenkaallisista variksista on tullut havaintoja ainoastaan kolmesta yksilöstä: 21.8.2010 Polvijärvellä Itä-Suomessa erään rengastajan havainto tien penkalta lentoon lähteneestä variksesta, jolla oli valkoinen lukurengas jalassaan, sekä Merenkurkussa Västra Norrskärillä 16.–26.9.2010 erään lintuharrastajan viidesti havaitsema lukurenkaallinen yksilö. Vaikka rengasta ei kummassakaan tapauksessa saatu luettua, niin niiden on kuitenkin täytynyt olla tässä projektissa merkittyjä yksilöitä, sillä muita varisten lukurengasprojekteja ei tiettävästi ole käynnissä taikka aikaisemmin ole ollutkaan. Kolmas ja tuorein havainto tuli Tanskan Kalundborgista, jossa yksi lukurenkaallisista variksista oli ammuttu 6.12.2010. Tämä yksilö oli lähtöisin kolmen poikasen pesästä Valassaarilta ja rengastettu 17.6.2010, jolloin rengastuksesta kuolinhetkeen oli kulunut aikaa 5 kuukautta 19 päivää ja matkaa oli taivallettu 1029 kilometriä lounaaseen. Projektin tiimoilta on mahdollisuus saada paljonkin uutta tietoa tuosta monen mielestä riiviölajista, kunhan havaintoja lukurenkaallisista yksilöistä kertyisi vuosien saatossa riittävästi. Mieleen juolahtavia jatkokysymyksiä ovat esimerkiksi: Muuttavatko varikset vain ensimmäisenä elinvuotenaan? Muuttavatko ne poikueparvina? Muuttavatko vanhat linnut? Pesivätkö varikset jo 2kv:na? Kirjataanko uusi ikäennätys elossa olevasta linnusta lukurengashavainnon perusteella? Paljon herää kysymyksiä, joten jäädään odottelemaan tuleeko niihin vastauksia... ************************************************************************************************************************ Kesä 2011 alkoi varisrengastuksen osalta nyt hieman hankalasti. Ensimmäinen reissu Merenkurkun pohjoisosiin tuotti vain yhden todetun munapesän. Toinen reissu Vaasan saaristoon avasi kauden yhdellä poikueella (2 yks.) ja enteilevällä moottorivialla. Juuri ennen kolmatta reissua kone teki tenän, eikä apukonekaan osoittanut yhteistyön haluja, joten hinauksessa pääsimme mökiltä kotiin. Ohjelmassa siis koneremontti ainakin korjauskelvollisuuden toteamiseen saakka ja tod.näk. loppukausi joudutaan taiteilemaan suunniteltua suppeammalla alueella ja vähemmän merikelpoisella varaveneellä. Ei hyvältä näytä... =/ Tilalle investoitiin uusi moottori ja viikon kestäneen asennusoperaation jälkeen päästiin taas vesille. Tuuliset ja sateiset kelit muuttivat kuitenkin monta suunnitelmaa ja moneen paikkaan rämmittiin väkipakolla tihkusateessa ja säkkisumussakin. Juhannuksena hajosikin sitten vuorostaan autosta vetonivel, joten tää vuosi alkaa olla tän projektin osalta vähän niinku menetetty. Kesän saldoksi kertyi ainoastaan 11 lukurengastettua ulkosaaristossa syntynyttä variksen poikasta. Tekevälle sattuu joo ja projekti jatkuu jälleen ensi kesänä uusin kujein. Kesän 2011 poikasia voi käydä ihailemassa ja jopa adoptoimassa osoitteessa http://adoptabird.net/ ************************************************************************************************************************ Kesä 2012 on saatu hyvään vauhtiin. Kaikkien kiireiden keskellä on kesäkuun alkupuoliskolla ehditty tehdä kolme varisretkeä, joiden aikana on lukurenkaisiin saatettu 20 poikasta. Mikäli säät vain ovat myötämielisiä niin tarkoitus on rykäistä vielä pari retkeä ulkosaariston varismaille ja tähdätä tämän projektin ensimmäistä vuotta parempaan tulokseen, eli yli 31 yksilön. Saapi nähdä miten käy... ...ja kuinkas kävikään. Viimeiset mahikset kuihtuivat sairastellessa. =( *********************************************************************************************************************** Vuosi 2013 alkaa ilahduttavalla varisuutisella. Kesällä 2011 Mustasaaren Punakareilla lukurengastettu poikanen C41A on havaittu 19.12.2012 Ruotsin Gävlessä. Lintu on nähty elossa ja tunnistettu lukurenkaasta 1 vuosi 5 kuukautta ja 29 päivää rengastuksen jälkeen 389 km (SW) päässä synnyinluodoltaan. Tämä on ensimmäinen yksilö, jonka lukurengas on kyetty lukemaan elossa olevalta linnulta. Havainnon perusteella voidaan myös tehdä varovainen olettamus, että myös 2kv linnut muuttavat talvehtimaan etelämmäksi synnyinseudultaan. Seuraava uutinen tulikin sitten tuoreemmasta rengastuksesta. C62A oli syntynyt kesällä 2012 Mustasaaren Björkögrundenilla, josta se oli matkannut talvehtimaan Tanskaan. Matkaa kertyi 953km lounaaseen. Matka päättyi kuitenkin haulisateeseen 6kk 20 pv myöhemmin 2.1.2013. Vuoden 2012 lopulla on palautunut myös kaksi Vaasasta mantereen puolelta pelkillä metallirenkailla varustettua varista, jotka niinikään ovat tulleet Tanskassa ammutuksi. Iloinen tieto suoraan tapahtumapaikalta kantautui tekstiviestinä 9.4.2013, kun C07A, eli vuonna 2010 syntynyt poikanen oli puolenpäivän aikaan nähty kotkahaaskalla Raippaluodon saaristossa. Tämä kojusta kaukoputkella luettu yksilö on ensimmäinen Suomessa varmuudella tunnistettu lukurengasyksilö, joka on palannut synnyinseudulleen.